Sisällön alku

Hartolan kirjailijat

Hartolalaisten kirjailijoiden ja kirjallisen työn tunnustukseksi kunnnankirjaston edessä on kuvanveistäjä Taru Mäntysen pronssinen kirjailijapatsas nimeltään "Viisahampi vieressäsi".

                          Hartola viisahampi vierelläsi 

Helmi Avarto, ent. Wilen syntyi pienviljelijäperheeseen Hartolassa 1898. Yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin epäkohtiin kartanomiljöössä pureutuva romaani on tapahtumiltaan sijoitettu Kirkkolan kartanoon.

Raili Autiala (Katri Kivimaa) on Arvi Kivimaan sisar. Hän kirjoitti kolme nuorisoromaania. Näistä ensimmäinen, Kesä yllättää pohjautuu tekijän lapsuudenaikaisiin Hartolan oloihin ja varsinkin kirkonkylän kesään.

Ernst Bonsdorff oli Hartolan kirkkoherran poika, koulumies ja matemaatikko. Hän kirjoittaa kirjassaan Elämäni varrelta (1842) Hartolan oloista silloisena aikana.

Johan Richard Danielson-Kalmari oli täkäläisen kirkkoherran poika. Hän oli historioitsija ja tieteellisten artikkelien kirjoittaja, joka muistelmissaan kirjoitti lämmöllä Hartolasta.

Kaarina Helakisa vietti lapsuudesta saakka kesät Hartolassa, joka on hänen äitinsä kotipitäjä. Satujen lisäksi Helakisa kirjoitti kuunnelmia, tv-käsikirjoituksia ja näytelmiä ja käänsi lastenlyriikkaa. Aikuisille hän kirjoitti romaaneja, novelleja, keittokirjan ja elämäkerran Saima Harmajasta. Kaarina Helakisa on haudattu sukuhautaan Hartolaan. Kaarina Helakisa -seura toimii Helsingissä.

Adam Honkanen Honkanen kirjoitti runoja ja virsiä, jotka julkaistiin kirjasina. Ensimmäinen runovihko oli nimeltään Uusia kauniita lauluja (1883) ja se sisälsi lähinnä tekstiä paloviinan ja väkijuomien turmelevaisuudesta. Uskonnollisia virsiä (1884) varoitti kansaa lahkouskovaisuudesta, mutta sisälsi myös kauniit virret Veljellisestä rakkaudesta ja Jumalan ijankaikkisesta rakkaudesta ihmis-sukukuntaa kohtaan. Kotipaikka Nipuli kuului tuolloin vielä Hartolaan.

Päivi Honkapää, esikoiskirjailija vuodelta 2007 ja syntyperäinen hartolalainen. Esikoisteos kuuluu fantasiakirjallisuuden lajiin, vaikka tekijä määrittelisi sen mieluummin isoksi saduksi.

Arvi Järventaus on pappi ja Suomen itsenäisyyden alkuajan huomattavimpia kertomakirjailijoita. Tunnustuksena hän sai viisi kertaa kirjallisuuden valtionpalkinnon. Tämä ”uskon ja aatteen mies” kuoli Hartolassa 1939.

Liisa Marjatta Järvinen viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Hartolan Hotilassa Tainionvirran rannalla. Pappi ja kirjailija, jonka teoksista ensimmäiset olivat lastenkirjoja. Sittemmin hän on kirjoittanut romaaneja, runoja ja kuunnelmia, eli ”Fiktiota ja faktaa” kuten hän itse sanoo. Naispapin päiväkirja herätti ansaittua huomiota. Kirjoista Sammakonkukkaoja (2004) liittyy suoraan Hartolan muistoihin.

Uuno Kailas Muutti Hartolaan Honkapäähän isovanhempiensa luo kolmivuotiaana äitinsä kuoltua. Kävi Kuivajärven kansakoulua ja herätti jo silloin huomiota poikkeuksellisen lahjakkaana kirjoittajana. Itä-Hämeen museossa on Uuno Kailaan muistohuone. Runossaan Synnyinseutu Kailas kunnioittaa itähämäläistä sukupolvien työtä ja harmaata kansaa: ”Mä siunaan sen, mä siunaan sen: -Voi, synnyinseutu hyvin!”

Juho Kaksola (ent. Rolig) asui Hartolan Vuorenkylässä kinttupolkujen päässä, mutta hänestä tuli merkkimies koko paikkakunnalle. Kirjallisesti merkittävää oli huolellisesti käsinkirjoitettu lehti, jonka sisältö oli suureksi osaksi Kaksolan kirjoittamaa runoa ja proosaa. Erityisesti juoppous sai kirjoittajan ankaran tuomion. Kaksolan päiväkirjoja ja virsisanoituksia on SKS:n arkistossa.

Arvi Kivimaa asui lapsuusvuotensa Hartolassa. Kivimaata on mainittu Itä-Hämeen maakuntarunoilijaksi. Tuotanto käsittää runojen lisäksi suomennoksia, novelleja, romaaneja, näytelmiä ja matkakuvauksia. Suora ”Kotipitäjä” –kuvaus on ainakin kirjassa Saari tuulten sylissä. Professorin arvonimi Kivimaalle myönnettiin1958.

Teuvo Masalin on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Hartolassa Kalhonkylässä, missä hänen vanhempansa viljelivät maata. Teoksia: Pelin henki 1982, Punapukuinen tyttö 1992, Eurovaras 2000 ja Kultainen Rolex 2008

Viljo Mäkipuro, ent. Mäkinen, syntyi rakennusmestariperheeseen Hartolassa 1899, mutta kotipaikkana oli sittemmin Oulu. Lapinaiheisia teoksia pidetään matkakertomuksina, joilla on kiistatta kaunokirjallista arvoa.

Ossi Ojala toimi Itä-Hämeen kansalaisopiston taideaineiden opettajana vuosina 1986 - 1987. Ojala kirjoitti tilaustyönä Hartolalle kotiseutunäytelmän Nokkospaita, se kuvaa Maila Talvion lapsuus- ja nuoruusaikaa.

Simo Penttilä, oikealta nimeltään Uuno Hirvonen vietti kesiä Hartolan Kermalassa. Kerrotaan, että hänen kirjojensa sankarihahmo kenraaliluutnantti T.J.A. Heikkilä syntyi Hartolassa.

Lauri Pohjanpää toimi Itä-Hämeen kansanopiston rehtorina vuosina 1913 – 1915. Runojen kirjoittajana hän ei ollut intoilija, vaan mietiskelevä ja sydämellinen. Hän kirjoitti runoksi Ekon kartanoon liittyvän legendan rampa-Kaarinasta. Runon nimi on Vanha kartano.

Tyyne Pyrhönen toimi opettajana Hartolan Rusin koulussa v. 1950 –1953. Kirjoista Mäkimyllyn kaunis Marjaana paikallistuu Yölinnun ja Vehkalahden kyliin.

Aku Rautala (Aukusti Ripatti) Hartolasta (sittemmin Pertumaan Joutsjärveä) oli maan ensimmäisiä työläiskirjailijoita, joka kirjoitti kaksi kirjaa 1930-luvulla. Rautalan kirjallisessa jäämistössä oli todellisuuspohjainen elämäkertaromaani Markku Pulierista, Pertunmaan kirkonrakentajasta. Tämä käsikirjoitus tuli lahjoituksen kautta kirjastoneuvos E.J. Ellilälle, jonka toimittamana teoksena se painettiin 1975. Aku Rautala on haudattu Hartolaan.

Uno Rauanheimo (Reino Rauanheimo, vuoteen 1906 nimi Järnefelt) viettänyt kesiään Hartolassa ainakin vuosina 1935 – 1943. Kirjoittanut Hartolassa ollessaan maalaisaiheisen novelliromaanin Hiljainen pirtti (1936).

Ritva Ruhanen- Pryl on syntynyt Hartolassa, koulutukseltaan hän on opettaja. Hän sanoo itse, että päijäthämäläinen luonto kasveineen ja eläimineen on vahvasti esillä hänen tuotannossaan. Kuuden romaanin lisäksi hän on tehnyt lastenkuvakirjan.

Annikki Sankari liittyy tänne vain siten, että hänen sukunsa asui Nipulin kartanossa, joka ennen kuului Hartolaan.

Uno von Schrowe syntyi Hartolassa 1853. Hän oli yksi maan varhaisimpia runoilijoita ja ensimmäinen Itä-Hämeen tunnettu runoilija. Kotiseutu merkitsi runoilijalle paljon ja lapsuuteen Hartolassa liittyvät ainakin runot Pieni mierolainen ja Morsian.

Marja-Liisa Swantz on kuopiolaissyntyinen lähinnä kehitysyhteistyössä kansainvälisen uran tehnyt tutkija ja opettaja. Swantz on Hartolan kesäasukas, jonka tuotanto on pääasiassa englanninkielistä tieteiskirjallisuutta. Suomenkieliset teokset ovat omaelämäkerrallisia ja historiaan liittyviä kirjoja.

Maila Talvio on nykyisenkin mittapuun mukaan Suomen tuotteliaimpia naiskirjailijoita. Hän oli Hartolan kappalaisen Adolf Winterin tytär ja asui vuosia Kirkkolan pappilassa. Hän säilytti kiinteät yhteydet Hartolaan koko elämänsä ajan. Talvio vaikutti ratkaisevasti Itä-Hämeen museon ja Itä-Hämeen kansanopiston perustamiseen. Museossa on Talvion muistohuone. Hartolan ja sen kartanoiden elämä näkyy vahvasti Talvion tuotannossa. Selvästi tänne sijoitettuja teoksia ovat esikoisteos Haapaniemen keinu (1895), Pimeänpirtin hävitys (1901), Yölintu (1913), Rukkaset ja kukkaset (1947) ja Lokakuun morsian (1948).

Mika Waltari vietti Hartolan Kalhonkylän Näsissä ainakin kesät 1945 - 1955. Pääteoksensa Sinuhe egyptiläinen Waltari kirjoitti pihamökin vinttikamarissa kolmen kuukauden aikana 1945. Muita täällä syntyneitä teoksia ovat Mikael Hakim, Mikael Karvajalka, Neljä päivänlaskua ja näytelmä Noita palaa elämään. Waltarin kirjalliseen tuotantoon kuuluu mm. 33 elokuvakäsikirjoitusta, joista tunnetuimpia Komisario Palmu-elokuvat. Waltari kirjoitti nähneensä Itä-Hämeen oudon linnun kulkiessaan metsässä toukokuisena illansuuna 1949. Lintu oli ”verraten isokokoinen vaaleansininen lintu, jolla oli kohtalaisen pitkä, suorasulkainen ja fasaania muistuttava pyrstö”. Saman linnun olivat aikaisemmin nähneet Uuno Kailas, Maila Talvio, Arvi Järventaus ja Arvi Kivimaa.

Satu Waltari, Mika Waltarin tytär lähti jo 18 vuotiaana Pariisiin. Sittemmin hän vietti perheineen kesiä Hartolassa ainakin vuosina 1945- 1949. Satu Waltari on kirjoittanut seitsemän kirjaa, joista tunnetuin on Haikeat leikit (1957). Lisäksi hän on kääntänyt useita teoksia ranskan kielestä suomeksi.

Erkki West, Maila Talvion Hartolassa syntynyt merikapteeni-veli julkaisi kaksi kirjaa 1920-luvun lopulla.

Helmi Vihne oli kirjailijanimeltään Helmi Avarto, kts. Avarto.

Aino Voipio toimi joitakin vuosia (1920 – 1928) Itä-Hämeen kansanopiston johtajana. Mieluiten hän kirjoitti kasvatuksesta ja lapsipsykologiasta, mutta myös Hartola antoi aihetta teksteihin. Tunnetuin teksteistä on Aino Voipion Itä-Hämeen laulu.

Antti Vuorinen oli pitkäaikainen Itä-Hämeen opiston johtaja (1937 - 1970 ) ja monitaitoinen kulttuurin tekijä, mutta ei varsinaisesti kirjailija. Hän toimitti ja kirjoitti useita lukuja kotiseutulukemistoon nimeltä Itä-Hämeen kirja (1959).


Kirjoja ovat julkaisseet myös seuraavat hartolalaiset henkilöt:

    Arvi Aaltonen, muistelmat
    Marja Aho, lastenkuvakirjast, lastenromaani, novellikokoelma, kuvittaja-kirjailija
    Katri Ahola, muistelmat
    Pirjo Aikasalo, runoja
    Vilho Hartonen, muistelmat
    Annie Henno, muistelmat
    Leena ja Olavi Huuri, muistelmat
    Heimo Hyttilä, kertomakirjallisuus
    Anne Joutsijärvi, runoja ja proosaa
    Matti Kotro, seikkailukirjallisuus
    Timo Kähönen, proosaa
    Lahja Orvokki Lahtinen, runoja
    Tauno Lehtonen, paikallishistoria
    Mauri Lehtosaari, kertomakirjallisuus
    Olavi J. Lähteenmäki, kertomakirjallisuus
    Tapio Martikainen, paikallishistoriaa ja toimituksia
    Marja ja Tapio Mattlar, kansanmusiikkilevyjä, Vuorenkylä -dvd, Maria Mattlarin taiteilijaelämänkerta
    Risto Numminen, käännöskirjallisuutta
    Eino K. Nurminen, kertomakirjallisuus
    Sylvi Parikka, muistelmat
    Pertti Peltonen, runoja
    Toivo Peltonen, muistelmat
    Paavo Piipari, kertomakirjallisuus
    Terttu Pitkänen, runoja
    Taisto Pölkki, muistelmat
    Martta Rantanen, runoja
    Ritva Ruhanen, kertomakirjallisuus
    Anna-Liisa Ruskeala, kotitalous
    Aimo Tenni, muistelmia, sotahistoria
    Aila Tähtinen-Pöysä, runoja
    Eero Tähtinen, tietokirjat, elämänkerrat ja paikallishistoria
    Seppo Tähtinen, tietokirjat, elämänkerrat ja paikallishistoria
    Tuula Vigman, runoja

 

Muistilista

Sinulla on 0 teosta muistilistassa.

Näytä muistilista