Sisällön alku

Lauluja Suomesta

Kansikuva Lauluja Suomesta
Nimeke: Lauluja Suomesta
Tekijä: Rautiainen, Timo
Klikkaa jättääksesi arvostelun Lauluja Suomesta.
Vinkin antoi: Janne Seppänen

Edelleenkin ajankohtainen?

Lähtemättömän jäljen suomenkieliseen metallimusiikkiin 2000-luvun taitteessa jättänyt ja kertaalleen jo uransa kuopannut Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus yllätti kaikki ilmoittamalla alkuvuodesta 2017 palaavansa keikkalavoille ja julkaisemalla syksyllä uuden levyn. Toki ilmoitus oli yhtyeen faneille mieluisa, mutta toisaalta siihen liittyi myös kysymyksiä. Lopettamispäätöksen yhteydessä Rautiainen itse perusteli muistaakseni päätöstä sillä tunteella, että Trio Niskalaukauksen saralla on sanottu kaikki sanottava, joten onko bändi löytänyt reilun kymmenen vuoden aikana omalle tehokkaalle, mutta loppujen lopuksi suhteellisen kapealle ilmaisutavalleen uutta virtaa?


Musiikillisesti bändi jatkaa lähes saumattomasti siitä, mihin se jäi vuonna 2004 julkaistulla Kylmä tila-levyllä. Vaikka sointi on eittämättä raskas ja dempatut rytmikitarat ja niiden muodostama äänivalli on bändin musiikin vallitseva elementti, on Niskalaukauksen musiikki kuitenkin pohjimmiltaan hyvin melodista. Suurin osatekijä tässä on tietysti Rautiaisen korkealta ja kovaa soiva ääni, sekä äänivallin yli kantavat kitaramelodiat.


Kesällä ampiaispesää heinäseipään kokoisella kepillä sohinut levyn toinen single ”Suomi sata vuotta” otti kantaa maahanmuuttokeskustelun ympärillä velloviin ilmiöihin hyvinkin Trio Niskalaukausmaiseen tapaan - suoraan ja ketään kumartelematta. Levyn tekstit – jotka ovat muuten ensimmäistä kertaa yksinomaan Rautiaisen käsialaa – ottavat muutenkin vahvasti kantaa niin vanhemmuuteen, politiikkaan kuin kodittomien ja muiden vähäosaisten kohteluun. Levyn avausraita ”Väärät profeetat” on tekstiltään kuin tuulahdus bändin ensimmäiseltä, ”Lopunajan merkit”-levyltä, jolloin bändin todettiin jossain yhteydessä soittavan ”ekoheviä”. Biisi käsittelee muun muassa ilmastonmuutosta ja päättäjien vastuunpakoilua. Kaiken kaikkiaan biisit ovat ajankohtaisia joten joko bändi on teemoiltaan onnistunut päivittämään itsensä tähän päivään tai sitten maailma ei ole juurikaan muuttunut vajaassa viidessätoista vuodessa.


Rautiainen laulaa edelleen yhtä korkealta ja julistavasti kuin ennenkin, kitaristit Jarkko Petosalmi ja Jari Huttunen louhivat riffejään yhtä tiukasti kuin ennenkin ja rytmiryhmästä löytyvät basisti Nils Ursin ja rumpali Seppo Pohjolainen valavat biiseille perustaa yhtä tarkasti kuin ennenkin. Bändin faneille tämä on tietysti tuttua kauraa, ja nimenomaan hyvässä merkityksessä.

Suosittelen levyä tietysti suomenkielisestä raskaasta rockista pitäville, mutta myös kantaaottavista sanoituksista pitäville, joille hevi ei satu kuulumaan kirosanojen arsenaaliin.

Asiakkaiden kommentit

Kommentin kirjoittaminen edellyttää sisäänkirjautumista.

Ei kommentteja

Muistilista

Sinulla on 0 teosta muistilistassa.

Näytä muistilista