Sisällön alku

Heinolan kaupunginkirjaston historiaa

Heinolan kaupunginkirjasto on yli 150-vuotisen historiansa aikana sijainnut erilaisissa tiloissa ja rakennuksissa Heinolan keskustassa.

Heinolan ensimmäinen lainakirjasto perustettiin vuonna 1863. Se oli ruotsinkielinen. Vuonna 1867 kaupunkiin saatiin ensimäinen suomenkilinen lainakirjasto. Mikkelin Viikkosanomat kirjoitti 28.1.1964  juuri perustetusta kirjastosra näin:

"Viime vuoden lopulla perustettiin tänne kaunokirjallinen lainakirjasto. Perustajat maksoivat kerrassaan 4 markkaa. Kirjastoon on jo hankittu joku määrä kirjoja. Muuta emme siitä vielä voi sanoa, kuin että kirjastolla on säännöt, hoitaja ja raha-wartia."

Uusi Suometar -lehti kirjoitti suomenkielisetä kirjastosta 24.3.1873:

"Kaupuunkiimme perustettiin yksityisten lahjoitusten kautta vuonna 1867 suomalainen lainakirjasto, joka aina vuosi vuodelta on noussut, ja nyt hiljaan taas kerättiin noin 160 markkaa, jolla ostettiin uusia kirjoja, niin että kirjain lukumäärä nyt nousee 300 kappaleeseen, joita kirjoja on hyvin uutterasti luettu kaupunkimme työ- ja palvelusväeltä. Kirjain uloslainausmäärä on noussut 100 kirjaan kuukaudessa. Kirjastoa on hyväntahtoisesti ja ilman palkatta hoitanut leskirouva Sallmén."

 

WPK-talo

Vuonna 1891 Heinolan suomalainen ja ruotsalainen lainakirjasto yhdistyivät ja kirjasto siirtyi vapaapalokunnan uuteen suureen toimitaloon osoitteeseen Kymenkartanonkatu 2.

Kirjasto toimi vapaapalokunnan tiloissa ravintolan ja palokunnan kanssa rinnakkain. Täysin kitkatonta yhteiselo ei aina ollut.

Heinola WPK-talo 1891

Kirkkokatu 12, Niemelän talo

Vuodet 1907 - 1919 kirjasto sijaitsi osoitteessa Kirkkokatu 12, entisessä Niemelän, sittemmin Närelän talossa. Talosta oli käytössä vain osa ja uudistussuunnitelmia tehtäessä todettiinkin, että tilat olivat liian pienet kirjaston toimia.

Heinola Kirkkokatu 12 1907

Kirkkokatu 19, Lähteenkorvan talo

Kirjasto muutti osoitteeseen Kirkkokatu 19 Lähteenkorvan taloon  vuonna 1919. A. Lähteenkorva vuokrasi kolmen huoneen huoneiston kirjaston käyttöön sillä ehdolla, että hän pääsisi itse kirjastonhoitajaksi ja vahtimestariksi. Tähän ehtoon suostuttiin. Lähteenkorva kuitenkin muutti melko pian pois Heinolasta, mutta vuokrasopimusta jatkettiin uuden omistajan ? Kekkosen kanssa. Kirjasto pysyi Lähteenkorvan talossa vuoteen 1924 asti.

1920-luvulla kirjasto oli auki parina iltana viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Kirjastolaki astui voimaan vuonna 1929 ja silloin kirjaston aukioloajat kaksinkertaistuivat. Lapsille oli omat kirjastoajat ja aikuisille omansa. Vuonna 1923 kirjasto alkoi saada avustusta valtiolta.

Heinola Kirkkokatu 19 Lähteenkorvan talo

Torikatu 12, Väänäsen talo

Vuosien 1924 - 1927 ajan kirjasto toimi osoitteessa Torikatu 12, entisen kirjakauppias Väänäsen talossa. Pian rakennukseen muutettua havaittiin, että tilat olivat jälleen liian pienet ja päädyttiin etsimään uusia tiloja.

Heinola Torikatu 12 Väänäsen talo

Kauppakatu 14, Raatihuone

Vuonna 1927 kirjasto muutti Raatihuoneelle, osoitteeseen Kauppakatu 14. Tilat jouduttiin kuitenkin luovuttamaan kaupunginhallituksen käyttöön vuonna 1931. Nykyisin rakennus toimii Heinolan kaupunginmuseona.

Kirkkokatu 17, Lindholmin talo

Hieman pidempiaikaiset tilat kirjastolle löytyi vuonna 1931, jolloin kirjastotoiminta siirtyi Lindholmin lahjoitustaloon osoitteeseen Kirkkokatu 17. Huoneisto oli suurempi kuin aikaisemmat ja talossa toimi myös kansakoulu. Kirjasto oli tässä osoitteessa noin 10 vuotta. 1930-luvulla kirjojen määrä kasvoi selkeästi ja kirjastotoiminta vahvistui.

Jatkosodan aikaan kesäkuun 25. päivänä 1941 venäläiset pommittivat Heinolaa ja Lindholmin talokin sai osuman. Pommi tuhosi suuren osan kirjaston omaisuudesta ja rakennus tuhoutui täysin.

Kirkkokatu 17 Heinola Lindholmin talo

Harjupaviljonki

Pommituksesta säilyi tuhoutumatta noin viidennes kirjaston kirjoista. Ne siirrettiin ensin läheiseen puuvajaan ja sieltä edelleen Harjupaviljonkiin.

Harjupaviljonki Heinola

WPK-talo

Kirjasto palasi loppuvuodesta 1941 WPK-talolle ja toimi siellä vuoteen 1953 asti. WPK-talo toimi myös seurahuoneena ja näyttämönä.

1920-luvulta vuoteen 1948 asti lainausjärjestelmänä kirjastossa oli yksikorttijärjestelmä. Vuonna 1948 kirjastonhoitajaksi tullut Soini Mujo toi mukanaa Newarkin kaksikorttijärjestelmän, jossa lainaajilla ja kirjoilla on omat kortit.

Kauppakatu 4 Heinola WPK-talo

Lampikatu 19, putka

Vuonna 1953 kirjasto muutti entiseen putkaan osoitteeseen Lampikatu 19. Paikka remontoitiin arkkitehti Tarja Salmio-Toivasen ohjeiden mukaan kirjaston tarpeille sopivaksi. Tähän rakennukseen kirjastolle saatiinkin ensimmäistä kertaa avarat ja lämpimät tilat.

Lampikatu 19 Heinola

Maaherrankatu 2, Kylpylä

Kirjasto siirtyi vuonna 1974 Maaherrankadulle entisen kylpylälaitoksen tiloihin.

Heinolan kaupungin ja maalaiskunnan kirjastot yhdistyivät vuonna 1994. Kaupunginkirjastosta tuli pääkirjasto ja kirkonkylän kirjastosta sivu- tai lähikirjasto. Kaupunginkirjaston alaisuuteen siirtyi myös kirjastoauto.

Maaherrankatu 2 Heinola

Kauppakatu 12, Säästöpankki

Vuonna 1999 kirjasto siirtyi nykyisiin tiloihin, entiseen Säästöpankkiin. Pankin tilojen muutokset kirjastokäyttöön soveltuviksi suunnitteli arkkitehti Saara Juola.

Kirkonkylän kirjasto suljettiin vuonna 2009 ja nykyisin heinolaisille kirjastopalveluja tarjoaa kirjasto keskellä kaupunkia ja kirjastoauto 60:llä pysäkillä eri puolilla Heinolaa. Kirjastoauto vie palveluja myös Hartolaan.

Kauppakatu 12 Heinola

Tekstit ja suurin osa kuvista ovat Heinolan Kansalaisopiston Mediapajan tuottamasta näyttelystä, joka oli kirjastossa esillä kesällä 2013.

Asiakkaiden kommentit

Kommentin kirjoittaminen edellyttää sisäänkirjautumista.

Ei kommentteja

Muistilista

Sinulla on 0 teosta muistilistassa.

Näytä muistilista


Kirjastonhoitajat / kirjastonjohtajat

1880 - 1884  Saida Andersin
1884 - 1887  Alma Immell
1887 - 1892  Anna Lukander
1892 - 1919  H. E. Cederblad
1919 - 1920  A. Lähteenkorva
1920 - 1922  Lyyli Harvio
1922               Niilo Valvanne
1922 - 1926  Aino Valvanne
1926 - 1931  Hildur Siiliäinen
1931 - 1938  Anni Huttunen
1938 - 1945  Irja Luisto
1945               Sätene Rönnfors
1945 - 1947  Ilma Mönkkönen
1948 - 1961  Soini Mujo
1961 - 1985  Inkeri Taimisto os. Raski
1986 - 1990  Eija Eskola
1991 - 1995  Marja Malminen
1996 - 2000  Riitta Maajärvi
2001 -            Liisa Häyrinen

 


LÄHTEET JA KIRJALLISUUS:

Aumo, Rolf: Heinolan kaupunginkirjasto 1863 - 1963.
Heinolan kaupungin historia 1 - 3
Reunanen, Heikki: Kirjaston vuosisata Heinolan maalaiskunnassa 1865 - 1965.

 

MUUTA MIELENKIINTOISTA:

Heinolan kirjasto 150 vuotta. Heinolan kansalaisopiston Mediapajan valmistama video.

Päivä kirjastoautossa 1960-luvulla. Pekka Rautkosken vuonna 2000 Kirjastoseuran palkitsema kirjoitus